Länsi-Helsingin Vihreät

Julkaisemme tässä sarjassa alueemme kunnallisvaaliehdokkaiden kirjoituksia. Jani Moliisin vaaliteemoja ovat laadukkaampi, puhtaampi ja suurempi Helsinki. “Olen ekologisesti ajatteleva liberaali, joka talousnäkemyksissään kallistuu aavistuksen oikealle.”  Lue lisää: www.moliis.fi

Vaalikuume nousee!

Jani Moliisin pikku tukija valmiina vaalikisailuun.

Elo-syyskuussa järjestetään monissa kaupunginosissa perinteisiä kaupunginosatapahtumia. Useissa tapahtumissa myös puolueilla on oma teltta tai osallistujansa, varsinkin kuntavaalivuosina. Kuten näiltäkin sivuilta on saanut lukea, Lähevi on osallistunut Meilahden, Haagan, Kaarelan ja viimeksi viikonloppuna Pitäjänmäen tapahtumiin.

Ehdokkaan näkökulmasta tämänkaltaiset tapahtumat ovat erittäin mieluisa tapa kampanjoida. Ihmisiä on paljon ja he ovat yleensä paremmalla päällä kuin vaikka aamuisin työmatkaruuhkassa. Ihmisillä ei myöskään ole kovin kiire, jolloin keskusteluita politiikasta on helpompi aloittaa. Välttämättä kaikki keskustelut eivät pysy kunnallispolitiikan tasolla, vaan ehdokkaan on kyettävä kommentoimaan laajempiakin aiheita.

Itse kävin tänä vuonna Pitäjänmäkipäivillä keskusteluita muun muassa eurokriisistä ja maanpuolustuksen järjestämisestä. Mutta myös erittäin läheisesti oman kaupunkimme toimintaan liittyvistä asioista syntyi keskustelua, kuten huumehoidoista ja varhaiskasvatuksesta. Kaikkein konkreettisin keskustelu liittyi Pitäjänmäki-päivän tapahtumapaikkaakin sivuavan Viinentien puuttuvasta jalkakäytävästä: olen esittänyt kaupunkisuunnitteluvirastolle, että koulun ja leikkipuiston välistä kulkevalla tiellä tulisi olla jalkakäytävä, ja hyvällä lykyllä sellainen saadaan siihen rakennettua jo ensi vuonna.

Omasta puolestani kiitos kaikille kaupunginosatapahtumiin osallistuville ja siellä meitä poliitikkokandidaatteja haastaville. Ja erityiskiitos tietty kaupunginosa-aktiiveille, jotka jaksavat tällaisia
tilaisuuksia vuodesta toiseen järjestää!

Julkaisemme tässä sarjassa alueemme kunnallisvaaliehdokkaiden kirjoituksia. Psykologi Riitta Skoglundille on tärkeää puolustaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta sekä julkisten palvelujen laatua ja kehittämistä. Lue lisää: www.riittaskoglund.fi 

–

“Ryhtykääpä kuntalaiset politiikkaan”

Kokeneet toimittajat Olli Pohjanpalo (HS 24.8.12) ja Unto Hämäläinen (HS 25.8.12) pohtivat, mikseivät kuntavaalit tai ehdokkuus kiinnosta. Hämäläinen listasi luottamussivutyön etuja ja vaatimuksia. Muutama lisäkommentti:

Kuntavaaliehdokkuus ja kunnallinen luottamustyö ovat harrastus, jonka ns. tavisehdokas rahoittaa omasta kukkarostaan - valinta on poissa muusta rahan- ja ennen kaikkea ajankäytöstä. Motiiveja on monenlaisia: idealismi ja halu muuttaa maailmaa, vilpitön pyrkimys korjata epäkohtia, itsetunnon pönkitys ja esille pyrkiminen, ahkeruus ja anteliaisuus, vallanhalu, yllytyshulluus, sinisilmäisyys sekä monet sattumatekijät. Yllättävän monella poliitikolla on itsellään tai lähipiiristä kokemusta pienen ihmisen vaikeuksissa olosta. Tästä usein kumpuaa taviksen kestävin motivaatio yrittää vaikuttaa yhteiskunnallisesti.

Luottamustyönsä hyvin hoitavalta poliitikolta vaaditaan muun muassa erinomaisia sosiaalisia taitoja ja hyviä verkostoja, loputonta ahkeruutta ja uteliaisuutta, näppärää it-välineiden käyttötaitoa, kärsivällisyyttä, luovuutta, kiinnostusta yhteiskunnan rakenteisiin, riittävää kovuutta, paljon tietoa monelta alalta ja mielellään jonkin alan erityisosaamista sekä ennen kaikkea vaikutuskykyä.

Harrastuksen plussapuolia ovat monipuolinen oppimiskokemus yhteiskunnasta, ihmisistä, myös itsestään, sekä päätöksenteosta. Toimi tuo mukanaan yhteyksiä monenlaisiin eri aloja edustaviin ihmisiin sekä oman minäkuvan ja itsetunnon terveellistä ja jatkuvaa muotoutumista.

Kunnallispolitiikka, kuten mikä tahansa harrastus, on parhaimmillaan hauskaa, antoisaa yhteistä työtä ja pyrkimystä, jossa iloa ja tyydytystä on enimmäkseen prosessista, joskus toki myös tuloksista. Pahimmillaan se on loputonta työtä, esityslistojen ja liitteiden lukemista, yhteyksien ottamista, kritiikin ja viestien kuuntelua, ainaista vaillinaisuuden ja riittämättömyyden tunteen sietämistä - ihan niin kuin elämä itse!

On sanottu, että demokratian kannalta olisi hyvä, jos jokainen äänestäjä edes kerran elämässään olisi ehdolla. Ryhtykääpä normaalijärkiset ja ahkerat (toimittaja Hämäläisen sanoin) kuntalaiset politiikkaan - sisäpuolelta ja ulkopuolelta voivat näkökulmat olla kovin erilaiset.

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 29.8.2012.

Julkaisemme tässä sarjassa alueemme kunnallisvaaliehdokkaiden kirjoituksia. Ensimmäisenä aloittaa Merja Kähkönen. Hän on 27-vuotias vihreä järjestöaktiivi. Merjan vaaliteemoja ovat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiat, seksuaalivähemmistöjen oikeudet sekä kuntademokratia, lähidemokratia ja suora demokratia. http://merjakahkonen.wordpress.com

–

Demokratia kaipaa uusia keinoja

Helsingin Sanomien lauantaisessa (28.7.) pääkirjoituksessa ilmaistiin huoli kansalaisten murenevasta luottamuksesta poliitikkoihin. Valittujen Palojen tutkimuksen mukaan vain 8 prosenttia suomalaisista luottaa poliitikkoon.

Pääkirjoittaja tarjoaa syyksi eurokriisiä. Hänen mukaansa “poliitikkojen rasitteena on tiedon puute – silti poliitikot päättävät siitä, mihin kansalaisten rahat käytetään.” Moni miettineekin, onko poliitikko yhtään sen asiantuntevampi päätöksentekijä kuin äänestäjäkään.

Ei välttämättä olekaan.

Nykymallinen demokratiamme on kriisissä. Kansalaiset haluavat vaikuttaa päätöksentekoon muutenkin kuin muutaman vuoden välein äänestämällä. Edustuksellinen demokratia tarvitseekin rinnalleen suoran demokratian keinoja, kuten suoria, sitovia kansanäänestyksiä asiakysymyksistä. Näitä voidaan toteuttaa sitovalla kansalaisaloitteella sekä valtakunnallisella että kunnallistasolla.

Tarvitsemme myös lähidemokratiaa, jossa päätöksenteko on ihmisten ulottuvilla. Kuntalaisten aloitteet eivät saa hautautua byrokratiaan, ja heillä on oltava aito mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon jo valmisteluvaiheessa. Lähidemokratia voi parhaimmillaan tarkoittaa ihmisten omaehtoista toimintaa, jota ei tukahduteta säännöillä ja kielloilla, vaan tuetaan purkamalla sääntelyä ja tarjoamalla tiloja yhteiskäyttöön.

Toimivaan demokratiaan tarvitaan sekä edustuksellista, suoraa että lähidemokratiaa.

Mielipidekirjoitus julkaistiin 6.8. Helsingin Sanomissa.

Helsingin Vihreiden vaaliohjelma on nyt julkaistu suomen, ruotsin ja englannin lisäksi selkokielellä. Selkokieli tarkoittaa helposti ymmärrettävää kieltä, eli siinä ei pyritä monipuoliseen ilmaisuun vaan siihen, että viesti tulee selkeästi esille.

Helsingin Vihreiden vaaliohjelman eri versiot löytyvät näistä linkeistä:

Vaaliohjelma selkokielellä:
http://helsinginvihreat.fi/eduskuntavaalit/vihreiden-vaaliohjelma-selkokielella/

Syyskokouksen hyväksymä vaaliohjelma:
http://helsinginvihreat.fi/eduskuntavaalit/vaaliohjelma/

Helsingfors Grönas Riksdagsvalprogram 2011:
http://helsinginvihreat.fi/sv/riksdagsvalet/valprogram/

Election platform of the Greens in Helsinki 2011:
http://helsinginvihreat.fi/en/parliamentary-elections-2011/election-platform/

Leikki-ikäisen lapsen nuori äiti, suree sitä, ettei uskalla antaa lastaan yökylään äidilleen, koska äiti juo. Toinen nuori sanoo, ettei halua kutsua vanhempiaan kylään, koska he odottavat ilman muuta alkoholitarjoilua; nuori itse puolisoineen on raitis. Kolmas nainen kertoo, että olisi kiva joskus tavata äitiä kahvilassa, mutta äidin on saatava alkoholia ja kahden kaljan jälkeen alkaa kiusallinen avautuminen, jota tytär ei halua kuunnella. Neljännessä perheessä äiti, isoäiti ja tytär juopottelevat viikonloppuisin yhdessä isoäidin kannustamana ja tarjoamana. Humalassa itsensä ruhjeille kompuroinut siisti, koulutettu isoäiti ei ole päivystyspoliklinikoillakaan harvinainen asiakas.

[lue lisää »]

Muistatko, miltä tuntui olla teini-ikäinen? Kapinoitko? Olivatko ystävät henki ja elämä, paljon parempaa seuraa kuin mälsät vanhemmat?

Oliko sinulla paikkoja, missä seurustella kavereiden kanssa? Onko niitä nykyisin? Länsi-Helsingissä yksi suuri nuorisotalo tuntuu viikonloppuisin olevan McDonald`s - kun vaihtoehtoja ei juuri ole.

[lue lisää »]

Kun vihreä liike Suomessa syntyi, se kokosi yhteen erilaisia vaihtoehtoliikkeitä. Luonnonsuojelijoiden lisäksi mukaan tuli rauhanaktivisteja, naisten oikeuksien puolustajia, ydinvoiman vastustajia ja vammaisliikkeen edustajia. Kaikille oli yhteistä pyrkimys pois yksiulotteisesta jatkuvan talouskasvun ajattelusta ja ympäristön, paremman elämänlaadun ja tulevaisuuden asettaminen etusijalle.

[lue lisää »]

Asun Pohjois-Haagassa kaupungin vuokratalossa ja minua harmittaa jätteiden lajittelumahdollisuuksien vähäisyys kiinteistöissämme. Tällä hetkellä on mahdollisuus lajitella vain sekajäte (no eihän se itse asiassa olekaan mitään lajittelua), biojäte sekä kartonki ja paperi. En ole tyytynyt kohtalooni vaan kävelen Kannelmäkeen viemään lasi- ja pienmetallijätteeni. Energiajakeeni kuljetan junalla Leppävaaraan. Näin minulle ei käytännössä tule yhtään sekajätettä.
[lue lisää »]

Brittiläinen tutkimuslaitos julkaisi vastikään tutkimuksen (http://www.prosperity.com/rankings.aspx), jonka mukaan Suomi on maailman vaurain (”prosperous”) yhteiskunta. Kuten asiaan kuuluu, tulosta väheksyttiin kovasti Suomessa, koska eihän täällä oikeasti mitään vauraita olla. Monet asiaa kommentoineet ovat kuitenkin -
mielestäni aivan oikein - tuoneet esiin sen näkökulman, että Suomen vaurauden merkit ovat niin sisäänrakennettuja yhteiskuntaan, ettei niitä välttämättä edes tule ajatelleeksi.

[lue lisää »]

Helsingin ensi vuoden budjetista neuvotellaan parhaillaan. Säästövelvoitteemme ovat moniin muihin kuntiin verrattuna kohtuullisia, mutta lama kasvattaa aina erityisesti sosiaalitoimen menoja. Tämän vuoksi toiminnan tehostamista ja leikkauksia tullaan ensi vuoden budjetissa tekemään.

Meidän kaikkien yhteiskunnan jäsenten vastuulla on vaikuttaa päätöksentekoon. Nykyisten sähköisten välineiden aikana se on myös helppoa. Päätöksentekoon liittyvät esityslistat ovat netissä vapaasti luettavissa ja päättäjät on helppo tavoittaa sähköpostitse.

[lue lisää »]