Kasvun rajat - kuka voi olla vihreä?
Kannanotot – 25. marraskuuta 2009 klo 19.22
Kun vihreä liike Suomessa syntyi, se kokosi yhteen erilaisia vaihtoehtoliikkeitä. Luonnonsuojelijoiden lisäksi mukaan tuli rauhanaktivisteja, naisten oikeuksien puolustajia, ydinvoiman vastustajia ja vammaisliikkeen edustajia. Kaikille oli yhteistä pyrkimys pois yksiulotteisesta jatkuvan talouskasvun ajattelusta ja ympäristön, paremman elämänlaadun ja tulevaisuuden asettaminen etusijalle.
Sittemmin muutkin puolueet ovat omaksuneet joitakin alun perin vihreitten julkilausumia ympäristötavoitteita. Mutta yhä edelleen vihreät on Suomessa ainoa puolue joka ajaa sellaista kaiken kattavaa suunnanmuutosta, joka tarvitaan, jotta edes kohtuullisen hyvän elämän edellytykset turvataan tulevillekin sukupolville. Niin globaalilla kuin paikallisella tasolla ilmastonmuutos on torjuttava tavalla joka on sosiaalisesti oikeudenmukainen. Vapaakauppa voi olla hyväksi, onhan se nostanut vaikkapa Aasiassa miljoonia ihmisiä äärimmäisestä köyhyydestä. Mutta aina kun voi, kannattaa yksittäisen kuluttajan suosia valinnoissaan paikallista yritystoimintaa. Näin luodaan työpaikkoja ja todennäköisesti myös vähennetään turhia kuljetuksia.
Kuka sitten voi olla vihreä? Jokainen, joka suhtautuu vastuullisesti ihmis- ja luomakunnan tulevaisuuteen. Voi olla, että osa suomalaisista miehistä yhä vierastaa vihreitä koulutettujen, naisten ja kaupunkilaisten puolueena. Mutta jonkinlainen läpimurto on tapahtumassa – vihreät on murtautumassa koko yhteiskunnasta vastuun ottavaksi yleispuolueeksi ei yksin Helsingissä ja muissa yliopistokaupungeissa vaan vähitellen koko Suomessa. Moni keski-ikäinen mieskin ymmärtää, ettei ole sen äijempää kuin äänestää tulevaisuuden, ympäristön ja omien lastensa elämänlaadun puolesta. Ei haikailla aikaisempien vuosikymmenien saavutettuja etuja vaan hakea uusia ratkaisuja ja katsoa eteenpäin.
Jukka Ollila
Länsi-Helsingin Vihreät
