Julkaisemme tässä sarjassa alueemme kunnallisvaaliehdokkaiden kirjoituksia. Vesa Virri on historian ja yhteiskuntaopin opettaja Helsingin Töölöstä. Vesalle tärkeintä arvoja ovat suvaitsevaisuus ja sosiaaliliberalismi. Vaaliteemoja ovat koulutus, syrjäytymisen ehkäisy, joukkoliikenne, ruuhkamaksut, esteettömyys ja hautausmaat. Vesa on toiminut monissa luottamustoimissa. Lue lisää Vesasta ja hänen ajatuksistaan sekä kommentoi alla olevaa kirjoitusta: http://vesavirri.puheenvuoro.uusisuomi.fi Tykkää Vesasta Fb:ssä: www.facebook.com/#!/pages/Vesa-Virri/18489352225
–
Kunnat ovat liian suuria ja pieniä
Kuntavaaleissa useampikin puolue on nostanut keskiöön kuntaliitosten vastustamisen. Ja koska kunta on monelle suomalaiselle identiteetti, johon suhtaudutaan usein tunnepohjaisesti; tämä varmaan vetoaakin joihinkin äänestäjiin.
Samalla kyse on puolueiden omasta asemasta: Perinteisesti monet Suomen pienet ja keskisuuret kunnat ovat olleet Keskustan yksinvaltaisia alueita. Kaksi- ja ruotsinkielisillä alueilla valtaa on puolestaan usein pitänyt RKP. Tästä vallasta ei olla halukkaita luopumaan.
Mikäli kunta ei kuitenkaan kykene suoriutumaan velvollisuuksistaan tai mikäli kuntarajat estävät alueen järkevää kehitystä, tulee voida nähdä myös muunlaisia vaihtoehtoja. Kunnalla on kuitenkin myös lakisääteisiä velvollisuuksia, joita sen tulee pystyä hoitamaan.
Samalla ollaan syystäkin huolissaan päätöksenteon katoamisesta kunnissa kansalaisten ulottumattomiin. Tämä on todellisuutta jo nyt, sillä iso osa päätöksenteosta ja samalla budjettivallasta on siirretty erilaisten kuntayhtymien päätettäväksi. Tällöin tärkeimpiä kuntaa koskevia päätöksiä tekevät aivan muut kuin kuntalaisten suoraan valitsema valtuusto.
Oma ongelmansa on kaavoitus ja siihen liittyvä kilpailu hyvistä veronmaksajista: Käytännössä tilanne on pääkaupunkiseudulla se, että Espoo, Kauniainen ja osa kehyskunnista kuorivat kermat eli parhaat veronmaksajat päältä kaavoittamalla varakkaimmille ihmisten asuinalueita, kun taas sosiaalinen asuntotuotanto ja samalla niiden tuomat haasteet jäävät pääosin Helsingin ja Vantaan hoidettavaksi.
Seudullisiin haasteisiin nähden pääkaupunkiseudun nykykunnat ovat liian pieniä, kun taas paikallisiin asioihin nähden liian suuria. Esimerkiksi kaikilla Itä- ja Pohjois-Helsingin alueilla ei ole ollenkaan omia valtuutettuja, jolloin ko. lähiöiden ääni ei juuri kaupunginvaltuustossa kuulu.
Tietyissä asioissa tarvitaan siis nykyistä laajempaa päätöksentekoa ja samalla ns. lähipalvelut voitaisiin päättää yhä lähempänä kansalaisia. Oma mallini koskee lähinnä pääkaupunkiseutua, mutta sitä voitaisiin varmaan soveltaa muuallakin. Ratkaisu olisi siis kaksivaiheinen hallintomalli, jolla turvattaisiin samalla kansalaisdemokratia:
Helsingin seudulle tulisi ensinnäkin luoda laaja metropolihallinto, joka käsittelisi koko seutua koskevia asioita. Näitä olisivat ainakin joukkoliikenne, kaavoitus sekä ainakin erikoissairaanhoito. Toisaalta kansalaisten vaikutusvallan turvaamiseksi pääkaupunkiseudun eri alueille tulisi luoda paikallishallinto, jossa päätettäisiin ns. lähipalveluista.
Päättäjät tulee myös valita demokraattisesti: Kuten aiemmin totesin, nykyisissä kuntayhtymissä päätökset siirtyvät kansalaisten tavoittamattomiin, kun päätöksiä tekevät aivan muut henkilöt kuin kuntalaisten valitsemat valtuutetut. Sekä seutu- että paikallisvaltuuston vaalit voitaisiin järjestää samalla kertaa, jolloin vaalikausi olisi myös sama eli neljä vuotta.
Toimiakseen paikallishallinnolle tulee myös antaa todellista päätösvaltaa eli rahaa. Mikäli paikallishallinnolla ei ole budjettivaltaa, siitä tulee helposti jonkinlainen ompeluseura tai keskustelukerho. Paikallisvaltuustolla tuleekin joko olla oma verotusoikeus tai sille tulee taata riittävä siivu metropolin verotuksesta.
Paikallisvaltuustossa päätettäisiin siis lähipalvelut kuten esimerkiksi päivähoito, nuorisotoimi, alakoulut, viheralueet ja kirjastot. Tällöin kansalaiset pääsisivät suoraan vaikuttamaan paikallisiin asioihin omien paikallisvaltuutettujensa kanssa samaan aikaan kun koko aluetta koskevat asiat päätettäisiin seutuvaltuustossa.